» PALKINTOPOKAALIEN KAIVERRUKSET
» HUOM.MUISTAKAA TAPPAA KALAT KUN NOSTATTE AVANNOSTA IMATRALLA VALVONTA
Toisen maailmansodan jälkeen metsästys ja kalastus olivat kantasuomalaisten peruselinkeinoja. Riistamaat olivat runsaat ja laajat ja luonnon tasapaino säilyi sen omin keinoin. Sotavuosien jälkeen ihmisten oli ryhdistäydyttävä nopeasti jälleenrakennustyöhön ja normaaliin rauhanajan elämään. Työnteon tahti oli kiivas ja työpäivät pitkiä. Näin ollen normaali työntekijä kaipasi myös virkistäytymään erä- ja kalaretkelle luontoon. Saattoihan siellä saada pientä lisää myös niukkaan ruokapöytäänkin.
Tuohon aikaan kuitenkin lainmukainen kalastus- ja metsästysoikeus perustui maanomistukseen. Kiusallisena haittatekijänä ja epäoikeudenmukaisuutena taajamissa asuvat ja laitoksissa työskentelevät maata omistamattomat henkilöt totesivat, että kaikkinaiset luonnonantimet, riista, linnut jopa vesistöjen kalatkin kuuluivat yksinomaan maanomistajille.
Tavallisella kansalaisella ei ollut siis mahdollisuutta päästä virkistäytymään luontoon mieliharrastuksense pariin. Tämä aiheutti keskusteluja työpaikoilla ja ihmisten tapaamisissa. Tämän seurauksena heräsi ajatus perustaa Lauritsalaankin alan seura, joka alueita vuokraamalla vioso tarjota metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia niillekin, jotka eivät omista maata eikä vesiä. Innokkaimmat puuhamiehet kypsyttelyvaiheen jälkeen panivat toimeksi.
Perustava kokous kutsuttiin koolle tolppa-ilmoituksin ja sanomalehti-ilmoituksin. Marraskuun 4. päivänä 1947 kello 18.00 kokoonnuttiin Lauritsalan Työväenyhdistyksen talolle.
Alustajaksi tilaisuuteen oli kutsuttu Tampereelta Suomen Kansanvaltaisen Kalastus- ja Metsästysliiton alan edustaja. Kokoukseen saapui lähes puolen sataa asiasta innostunutta harrastajaa.
Avauspuheenvuoron käytti Onni Haikulainen, joka myös valittiin yksimielisesti kokouksen puheenjohtajaksi. Sihteeriksi perustavaan kokoukseen valittiin Arvo Heimonen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Taavetti Lyytikäinen ja Emil Löfman.
Avauspuheenvuoron jälkeen liiton edustaja selosti liiton ja sen alaisten järjestöjen toimintaa ja tarkoitusta. Selostuksen pohjalta käytiin laaja ja vilkas keskustelu tällaisen järjestön perustamisen tarpeellisuudesta paikkakunnalle. Läsnäolleiden keskuudessa suoritettiin koemerkintä, jossa 35 henkilöä ilmoittautui heti jäseneksi.
Tästä seurasi se, että päätettiin yksimielisesti perustaa paikkakunnalle järjestö, jonka tarkoituksena olisi lailla turvattu oikeus kalastukseen ja metsästykseen järkiperäisesti kantaa sukupuuttoon hävittämättä.
Tulevalle järjestölle päätettiin antaa nimeksi Lauritsalan Erämiehet ja se ilmoitettiin yhdistysrekisteriin.
Tämän jälkeen luettiin Suomen Kansanvaltaisen Kalastus- ja Metsästysliiton säännöt, jotka hyväksyttiin ja samalla päätettiin myös liittyä jäseneksi mainittuun liittoon tammikuuun 1. päivästä 1948 alkaen.
Ensimmäiseen johtokuntaan tulivat valituiksi vakinaisiksi jäseniksi: Onni Haikulainen, Eino Kaukonen, Eino Hoffren, Arvo Heimonen, Taavetti Lyytikäinen ja Emil Löfman. Varajäseniksi Otto Koistinen, Heikki Parviainen ja Aleksi Rämö.
Tilintarkastajiksi valittiin: Eino Arovirta ja Yrjö Tammelin sekä varalle Väinö Reittola ja Ilmari Kantonen.
Jäsenkirjureiksi valittiin: Eino Kaukonen ja Eino Haikulainen sekä "Erämies"-lehden asiamiehiksi Martti Mälkiä, Kalle Kälviäinen ja Eino Kaukonen.
Perustavan yleisen kokouksen jälkeen vasta valittu johtokunta kokoontui päättäämään alkutoimenpiteistä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi johtokunta valitsi Eino Höffrenin, sihteeriksi Onni Haikulaisen ja rahastonhoitajaksi Eino Kaukosen. Kokouksessa päätettiin mm. seuraavista asioista: seuran asioista iloitettaisiin pylväsiloituksin, leimasin tilattaisiin hetimmiten, sisäänkirjautumismaksu 50 markkaa ja jäsenmaksu 100 markkaa, edellisen kokouksen pöytäkirja luetaan aina seuraavan kokouksen alussa sekä johtokunta kokoontuisi kahden viikon kuluttua uudelleen.
Toiveista oli tullut totta vihdoinkin!
Lauritsilan Erämiehet -niminen metsästys- ja kalastusseura oli perustettu Lauritsalassa marraskuun 4. päivänä 1947.
SÄÄNNÖT
1 §
Yhdistyksen nimi on Lauritsalan Erämiehet r.y. , jota näissä säännöissä kutsutaan seuraksi.
Seuran kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.
2 §
Seuran tarkoituksena on koota paikkakunnalla asuvat kalastuksen ja metsästyksen harrastajat yhteiseen seuraan ja siten,
1 kehittää ja tukea järkiperäistä kala- ja riistakunnan hoitoa, pyyntiä sekä niiden edellyttämää luonnonsujelua, ampumaurheilua ja kennelitoimintaa.
2 toimia kaikkia kalakannalle ja riistalle ja niiden kehitykselle haitallisia ilmiöitä vastaan,
3 auttaa valtiovaltaa tekemällä aloitteita sen asettaessa riistan hoidon ja kalastuksenvalvojia ja virkamiehiä niin että näihin tehtäviin asetettaisiin päteviä ja asiantuntevia henkilöitä.
3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura tekee sekä suullista että kirjallista valistustyötä sanomalehdistössä, erikoisjulkaisuilla, esitelmillä ja kokouksilla.
Vuokraa metsästysalueita ja kalavesiä, järjestää kalastus. ja metsästysretkiä ja harjoittaa kalavesien ja riistan hoitoa.
4 §
Seuran jäseneksi pääsee paikkakunnalla asuva Suomen kansalainen, joka hyväksyy seuran säännöt, toimii niiden mukaisesti ja maksaa määrätyt jäsenmaksut, joiden suuruuden syyskokous päättää.
Uudet jäsenet hyväksyy johtokunta. Vapaajäsenoikeudet myönnetään vähintään jäsenelle, joka on täyttänyt 65 vuotta ja ollut maksavan jäsenenä vähintään viisi (5) edellistä vuotta. Johtokunnan harkinnan mukaan voidaan vapaajäsenoikeudet myöntää myös jäsenelle vaikean invaliditeetin tai pitkäaikaisen sairauden perusteella.
Kannattavaksi jäseniksi hyväksytään kunnat, muut oikeuskelpoiset yhteisöt sekä yksityiset henkilöt, jotka haluavat tukea kala- ja riistakannan hoitoa.
Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran vuosikokous kutsua johtokunnan esityksestä erittäin ansioituneen seuran jäsenen sekä kunniajäseneksi henkilön, joka erityisen merkittävällä tavalla on työskennelllyt tai antanut tukea seuran toiminnan ja sen tarkoitusperien toteuttamiseksi
5 §
Jäsenen velvollisuutena on ottaa osaa riistan ja kalakannan hoitoon ilmoittamalla johtokunnalle kaikki riistan ja kalakannan lisääntymisellä hyödylliset ja vahingolliset ilmiöt, sekä noudattamalla henkilökohtaisesti rehtiä erämiesmoraalia.
6 §
Seuran asioita hoitaa sen lainmukaisena hallituksena johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitut kymmenen (10) jäsentä, joista puolet kerrallaan on vuosittain erovuorossa. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet johtokunnan jäsenistä on saapuvilla. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt.
7 §
Seuran tilit päätetään kalanterivuosittain ja ne on toimitettava tilintarkastajille viimeistään helmikuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastajien on palautettava tilit lausuntoineen viimeistään kolme (3) päivää ennen kevätkokousta.
8 §
Seuran sääntömääräisiä vuosikokouksia ovat: syyskokous, joka pidetään marraskuussa ja kevätkokous, joka pidetään maaliskuussa.
Syyskokouksessa käsiteltävät asiat:
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskiaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjästys.
5. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja.
6. Valitaan johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle.
7. Päätetään seuraan liityvien liitymis- ja jäsenmaksuista.
8. Päätetään toimihenkilöiden kulukorvaukset.
9. Vahvistetaan seuran talousarvio.
10. Valitaan kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa.
11. Vahvistetaan seuran sekä jaostojen toimintasuunnitelmat.
12. Valitaan edustajat niihin kokouksiin ja edustuksiin jotka katsotaan tarpeellisiksi.
13. Valitaan eri toimikuntien jäsenet.
14. Päätetään, mitä näissä säännöissä mainittua kokouskutsuilmoitustapaa käytetään ja missä lehdissä kokouskutsut julkaistaan.
15. Käsitellään muut, viimeistään viikkoa (7 päivää) aikaisemmin ennen kokousta syyskokoukselle kirjallisesti esitetyt asia.
Kevätkokouksessa käsiteltävät asia:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteesi, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja pätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään edellisen vuoden toimintakertomukset.
6. Esitetään edellisen vuoden tilikertomukset.
7. Luetaan tilintarkastajien lausunto.
8. Päätetään seuran tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tileistä vastuussa olevalle johtokunnalle.
9. Käsitellään muut, viimeistään viikkoa (7 päivää) aikaisemmin ennen kokousta kevätkokoukselle kirjallisesti esitetyt asiat.
9 §
Seuran ylimääräisiä kokouksia kutsutaan koolle milloin johtokunta niin päätää tai 1/4 jäsenistä sitä kirjallisesti johtokunnalta pyytää. Seuran kokoukset kutsutaan koolle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta syyskokouksen päättämällä tavalla. Joko ilmoittamalla syyskokouksen määräämässä lehdessä tai kirjeitse.
10 §
Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai taoudenhoitajan kanssa.
11 §
Jäsen, joka jättää jäsenmaksunsa maksamatta, erottaa johtokunta seurasta.
12 §
Kunniattomasti esiintyneen tai muuten seuran tarkoitus periä vastaan sopimattomasti käyttäytyneen jäsenen voi johtokunta erottaa seuran jäsenyydestä.
13 §
Seuran säätöjen muutos tai seuran purkaminen voi tapahtu kahden peräkkäisen kokouksen päätöksellä, joiden väli on oltava vähitään neljätoista (14) vuorokautta, tai jos 3/4 saapuvilla olevista jäsenistä esitystä kannattaa.
Jos seura purkautuu tai lakkautetaan on sen jäljelle jääneistä varoista luovutettava yhdeksänkymmentä prosenttia (90%) Kymeenläänissä toimivalle kalatalousneuvontaa harjottavalle järjästölle ja kymmenen prosenttia (10%) Kymeenläänin riistanhoitopiirille, kala- ja riistakannan hoitoa ja järkiperäistä pyyntiä varten.
14 §
Muuten noudatetaan, mitä voimassa oleva yhdistyslaki säätää.